Vuokatissa ei keksitty rakkautta, vaan maailman ensimmäinen hiihtotunneli. Se rakennettiin jo vuonna 1997 ja Vuokatin Urheiluopiston jälkeen tunneleita on rakennettu kaikkiaan kuusi. Valitettavasti ilmastomuutokset ovat tehneet sen, että vähälumiset talvet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.
Apu lumenpuutteeseen löytyy kuitenkin tunnelista. Vuokatin hiihtotunneli on 1,2 km, jolloin yhden hiihtokierroksen pituudeksi tulee 2,4 km. Mikään ei kuitenkaan estä hiihtäjää suksimaan niin monta kierrosta kuin mieli tekee – ja kunto kestää. Tavalliset hiihtäjät, joille hiihtäminen on harrastus viipyvät tunnelissa parisen tuntia. Hiihtomatkaa kertyy keskimäärin 10 -20 kilometriä.
Taistelu sään herraa vastaan
Hiihtotunneli on hiihtäjien, niin eliittihiihtäjien kuin kuntohiihtäjien toiveiden täyttymys, joka on avoinna läpi vuoden joka päivä klo 8-19. Kun Vuokattiin rakennettiin maailman ensimmäinen hiihtotunneli, niin tarkoitus oli ja on edelleen nimenomaan parantaa hiihdon harrastajien sekä hiihtolajien kilpaurheilijoiden lajiharjoittelua aina kesästä luonnonlumen satamiseen saakka. Tässä se onkin varsin onnistunut ja sallii harjoittelunkauden olevan paljon pidempi, kuin ei olisi sään mukaan.
Hiihtotunnelissa hiihtäminen on helpompaa kuin maastossa hiihtäminen, sillä korkeuserot ovat pieniä. Kokonaisnousua kertyy ainoastaan 51 metriä. Maastossa on toki tarjolla kovia nousuja ja jyrkkiä laskuja, jotka miellyttävät joitakin hiihtäjiä, mutta eivät kaikkia. Hiihtotunnelin laduille ei myöskään kerry roskaa tai ikäviä risuja. Vuokatin tunnelissa onnistuvat molemmat hiihtotavat eli vanha kunnon perinteinen ja rivakka luistelutyyli. Hiihtotunnelin hyvänä puolena on myös se, että vaatetta ei tarvita kovin paljon, eikä lunta sada silmille tuutin täydeltä.
Vuokatin hiihtotunnelissa on ajateltu myös ampumahiihtäjiä, sillä ampumahiihtostadion ja rullahiihtorata sijaitsevat aivan hiihtotunnelin läheisyydessä. Hiihtotunnelin valttikortti on, että latua ja lunta riittää 12 kuukautta vuodessa. Hiihtotunnelin merkityksestä kertoo se, että monet ajavat pitkä matkoja päästäkseen hiihtämään Vuokattiin.
Mitä päälle tunneliin?
Hiihtopuvun alle riittää hyvin kerrasto, sillä hiihtotunnelin lämpötila liikkuu -5 ja -9 asteen välillä. Tunnelissa käytetään sekä tykkilunta että oikeaa lunta, kun sitä on saatavilla. Tunnelin tekniset ratkaisut takaavat, että olosuhteet ovat hiihdolle loistavat. Hiihtoa eivät haittaa tuuli tai pakkanen, joten kasvoja ei tarvitse suojata viimalta. Kovassa treenissä käsineetkin tuntuvat ylimääräisiltä. Kylmyydensiedossa on toki yksilöllisiä eroja mutta voimme väittää, ettei tunneliin tarvitse mitään erikoisvaatetusta.
Tiennäyttäjä
Hiihto on tunnelissa nautinto ja erityisesti aloittavalle hiihtäjälle tunneli on mainio ratkaisu. Suomessa on tapana keksiä hyviä teknillisiä ratkaisuja, kuten tämä maailman ensimmäinen hiihtotunneli. Rikkaat läntiset naapurimaat tulevat perässä muutaman vuoden viiveellä. Tunneita löytyy Vuokatin lisäksi Sotkamosta, Jämijärveltä, Uusikaupungista, Paimiosta Helsingistä ja Leppävirralta. Ulkomaisia tunneleita löytyy Ruotsin Torsbystä ja DKB Skisport-Halle Oberhof- halli Saksassa täyttää hiihtäjien tarpeen ympäri vuoden. Tšekit ovat myös ottaneet Pohjolasta mallia ja rakentaneet Planica Nordic Center vuonna 2016. Keski- ja Etelä-Eurooppalaiset voivatkin suunnistaa Andorraan tai Alpeille, kun kaipuu ladulle yltyy liian kovaksi.
Hiihto on loistava laji kaikille taaperosta vaariin. Ei tarvitse olla ammattitason hiihtäjä voidakseen nauttia hiihdon tuomista terveysvaikutuksista. Kunto kasvaa, hapenottokyky paranee ja, kun endorfiinit täyttävät kehon ja mielen, ei ladulla voi muuta kuin hymyillä.