Kainuun luonto saa vierailijan kuin paikallisetkin haukkomaan henkeään. Maisemaa hallitsevat korkeat vaarat, joista näyttävin on Vuokatin 15 km pitkä vaarajono. Jylhien vaarojen terävät huiput ovat miljoonien vuosien kuluessa hioutuneet pyöreiksi mutta ovat edelleen yhtä upeita.
Kainuuta kruunaavaan vaarajonoon kuuluu kaikkiaan 20 vaaraa, joista korkein on Iso-Pölly, jolla on korkeutta 329 metriä merenpinnasta. Ei tämä tienkään ole mitään Alppeihin tai muihin naapuri Norjasta löytyviin vuoriin, mutta vaarat pitävät sisällään rauhallista mystiikkaa, josta nauttia. Huipulta avautuu katsojan silmien eteen maaginen järvimaisema, joka häikäisee katsojan. Iso-Pöllyn huipulla ymmärtää hyvin, mikä sai Eino Leinon ja Ilmari Kiannon tarttumaan kynään. Leinon sanat ”Liioin, Maa, sinua lemmin,” kuvaavat Kainuun luontoa erinomaisesti.
Kainuun helmassa kasvaneita suurmiehiä
Näissä uskomattomissa ja vieläkin koskemattomissa maisemissa vietti lapsuutensa ja nuoruutensa myös Suomen yksi suurmiehistä – Urho Kekkonen. Juho-isä sai töitä Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön tukkiasioitsijana ja koko perhe muutti Kajaaniin. Tarinoiden mukaan tuleva presidentti ei kuitenkaan ollut mikään mallioppilas vaan päin vastin varsin kuriton ja vallaton.
Muita kuuluisia kainuulaisia ovat myös Simossa ja Sotkamossa kasvanut syntynyt kirjailija Veikko Huovinen, näyttelijä Laura Malmivaara ja sammattilainen kielen uudistaja Elias Lönnrot.
Kainuun maakunta lumoaa maisemillaan
Kainuu on väkiluvultaan Manner-Suomen toiseksi pienin maakunta mutta sitäkin eläväisempi. Pohjois-Suomessa sijaitseva Kainuu käsittää Kajaanin, Kuhmon, Suomussalmen, Puolangan, Vaalan, Sotkamon ja Vuokatin sekä lukuisa pienempiä kyliä ja pitäjiä.
Kahdeksankymmentä prosenttia Kainuun maapinta-alasta on jämäkkää metsää upeine vaaroineen ja järvineen. Erityisesti mahtava Ärjänselkä tyynine vesineen on sykähdyttävää katseltavaa erityisesti jäiden lähdön aikaan.
Kuuluisin osa Kainuuta on kuitenkin Vuokatti ja sen huimat maisemat. Vuokatin laelta avautuvat maisemat ovat Suomen kansallisaarteita. Nuo jylhät ja karut maisemat vetävät vertoja Lapin tunturimaisemille. Matkailukohteenakaan Vuokatti ei ole mikään uusi löytö, sillä jo 1800 luvulla kuljetti höyrylaiva Elias turisteja Vuokatille. Matkustajien joukossa ei ollut pelkästään matkailijoita, vaan myös ns. lohilordeja, jotka saapuivat kalastamaan Kainuun kalarikkaille vesille.
Kainuusta herkkuja ruokapöytään
Kainuun maisemat tarjoat ja mahdollistavat sekä talvi- ja kesälomailun ja jokamiehenoikeuden turvin voi syksyllä Kainuun metsissä sienestää ja marjastaa. Kainuussa kasvaa mustikkaa ja puolukkaa sekä Lapin kullaksi sanottua hillaa.
Hallasoiden lisäksi Kainuun luonto kuvastuu myös kainuulaisessa ruokapöydässä – kapakeitto on norssista eli kuoreesta valmistettu keitto. Kuore taas on Kainuun maakuntakala. Halutumpiin ruokalajeihin kuuluvat kuitenkin ennen kaikkea kielen mennessään vievät marjaröttöset sekä suussa sulavavat avokukot.
Varo mesikämmentä
Karhuja on koskemattomissa metsissä lukuisa joukko ja myös Kainuu tunnetaan otsojen asuinpaikkana. Karhua näkee ennen kaikkea itäisellä rajavyöhykkeellä Kuhmon Viiskimossa, joka kaunis ja karu, ja mesikämmenet rakastavat paikkaa. Karhut saa houkuteltua näköetäisyydelle ruualla. Lohenperkeitä kannon koloon ja koiran kuivaruokaa pitkin kenttää, niin pian saapuu karhu jos toinenkin aterialle. Vaikka karhua on hieno tarkkailla etäisyyden päästä, ei liian lähelle kannata mennä – varsinkaan pentuaikaan.
Jos on Kainuussa metsää, niin puutetta ei ole kalaisista järvistäkään. Suurin järvi on Oulujärvi. Hyvät uistinjärvet ovat mm. Kiimasjärvet – iso- ja pienikiimainen. Kiimaset ovat isoja järvenselkiä. Kiimasen etelärannalta löytyy opastetut riistapolut sekä kalastajille taukopaikaksi sopivat laavut. Uimahaluiset ja auringonottajat löytävät varmasti mielipaikkansa Hiukan hiekkarannoilta, jossa hiekka on valkoisen pehmeää kesävarpaille.
Jylhän kaunis maisema, puhdas ilma ei jätä ketään kylmäksi. Kainuun valloittaa maisemillaan ja ihmisillään. Kainuuseen kannattaa eksyä – siellä lepää sielu ja keho.