Hiihto, tarkemmin ottaen maastohiihto on ollut osana talviolympialaisia aina vuoden 1924 ensimmäisistä Olympialaisista lähtien, tehden hiihdosta yhden kuudesta alkuperäisestä talviolympialaisiin kuuluneista lajeista. Kisat järjestettiin itäisessä Ranskassa sijaitsevassa Chamonixin kylässä, jossa sijaitsee edelleen erittäin suosittu talviurheilukeskus.
Aluksi talviolypialaisissa maastohiihdossa hiihdettiin vain 18 ja 50 kilometrin matkoilla, mutta vuonna 1936 ohjelmaan lisättiin myös 4 x 10 kilometrin viestikilpailu. Naiskilpailijoiden matka olympialaduilla alkoi vasta vuonna 1952 Oslon kisoissa. Kausi 1984-85 toi mukanaan luistelutyylin läpimurron, joka puolestaan aloitti muutosten ajan maastohiihdon olympiaohjelmassa, ja vuonna 1992 ohjelmaan lisättiin myös vapaalla tyylillä hiihdetty takaa-ajo. Yhteislähtöä käytettiin ensimmäistä kertaa olympiakisoissa vuonna 2002. Tämänhetkisiin talviolympialaisten lajeihin kuuluvat alppihiihto, ampumahiihto, maastohiihto, freestylehiihto, mäkihyppy, lumilautailu jääkiekko, pikaluistelu, taitoluistelu, curling, ohjaskelkkailu, rattikelkkailu, skeleton ja yhdistetty. Vuonna 1924 lajivalikoimasta löytyi myös sotilaspartiohiihto, joka sittemmin korvattiin ampumahiihdolla.
Suomi on osallistunut tähän asti kaikkiin talviolympiakisoihin ja on mitalien perusteella kisojen kaikkien aikojen kymmeneksi menestynein maa. Mäkihypyssä Suomi on peräti ensimmäisellä sijalla, Norjan tullessa toisena.
Suomalaisten menestys olympiahiihdossa
Ensimmäiset talviolympialaiset järjestettiin vuonna 1924 ja tästä lähtien tätä talviurheilun suurtapahtumaa on järjestetty joka neljän vuoden välein. Poikkeuksena olivat ainoastaan vuoden 1939 ja 1944 kisat, jotka peruutettiin toisen maailmansodan sytyttyä. Suomi on edustanut talviolympialaisissa aina ensimmäisistä talviolympialaisista lähtien kisaten näkyvimmin maastohiihdossa, mäkihypyssä, pikaluistelussa, ampumahiihdossa, yhdistetyssä, jääkiekossa, freestylehiihdossa ja lumilautailussa. Suomalaiset lähtivät jo vuoden 1924 kilpailuihin erittäin suurin toivein, mutta saivat valitettavasti kärsiä karvaan pettymyksen, sillä mukaan näistä kisoista lähti vain Tapani Nikun pikamatkan pronssimitali. Vuonna 1928 St. Moritzissa järjestetyissä olympialaisissa Suomi jäi tyystin ilman hiihtomitaleita. Suomalaishiihtäjien onni oli kuitenkin kääntymässä.
Kaikkien aikojen ensimmäisen olympiakullan Suomelle hiihti Virolahtelainen Veli Saarinen vuonna 1932. Saarinen voitti 50 kilometrin hiihdon Lake Placidissa ja nappasi lisäksi pronssia 18 kilometrin kisassa. Olympiamitalien lisäksi mies voitti kaksi MM-kultaa ja MM-pronssia viestissä. Vuosi 1952 on tärkeä vuosi suomalaisten hiihdon olympiahistoriassa, sillä Suomi oli tällöin ensimmäistä kertaa koko olympiakisojen menestynein hiihtomaa. Mitaleita näistä historiallisista kisoista kotiin toivat Veikko Hakulinen, Lydia Wideman, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen. 1990-luku puolestaan oli miesten hiihdon kulta-aikaa, kun Mika Myllylä ja Harri Kirvesniemi niittivät mitalimenestystä Lillehammerissa ja Naganossa käydyissä kisoissa. Viimeisimmät mitalit hiihdon olympialaisista tulivat Etelä-Korean Pyeongchangissa järjestetyistä vuoden 2018 kisoista, jossa Iiro Niskanen voitti kultaa (50 km) ja Krista Pärmäkoski hopeaa (30 km) sekä pronssia (Skiathlon ja 10 km).
Talviolympialaiset 2022 tullaan järjestämään Kiinan Pekingissä
Seuraavat talviolympialaiset järjestettän Kiinan Pekingissä vuonna 2022. Talviolympialaisten isännyydestä kilpaili alunperin myös Kazakstanin Almaty, mutta Peking voitti isännyyden, tehden Pekingistä kaikkien aikojen ensimmäisen olympialaiskaupungin, jossa on järjestetty sekä kesä- että talviolympialaiset. Sen myötä kun Peking varmistui vuoden 2022 olympialaisten isäntämaaksi, on kaupungissa ja sen lähiympäristössä laitettu käyntiin todella mittavia rakennusprojekteja, jonka valmistumisen myötä tulee Kiina toiminaan kotina yli 1000 hiihtokeskukselle, mikä on harvinaista maalle, jolla ei ole lainkaan perinteitä talviurheilussa. Pekingin kaltaisen kaupungin asema hiihtokeskuskaupunkina on erityisen harvinainen, sillä kaupungissa ei juurikaan nähdä luonnonlunta.
Hiihto edelleen suomalaisten kotikatsomojen suosikkilaji
Vuoden 2022 talviolympialaisia tullaan seuraamaan laajalti sekä paikan päällä Pekingissä että kotikatsomoissa Suomessa ja ympäri maailman. Näihin noin kahden viikon mittaisiin talviurheilukisoihin mahtuu mukaan lukuisia eri talvilajeja, joissa tullaan käymään kovaa kamppailua niistä kaikkein parhaimmista mitalipaikoista. Olympialaismitali on kaikkien huippu-urheilijoiden unelmien täyttymys ja uran kohokohta, ja kisoihin valmistaudutaan yleensä useita kuukausia ja peräti vuosia etukäteen.
Talviurheilu on kautta aikojen ollut lähellä suomalaisten sydäntä ja etenkin talviolympialaisia seurataan todella tiiviisti kotikatsomoissa kautta maan. Tärkeät hiihtokisat saavat monet suomalaiset myös lyömään vetoa oman suosikkinsa puolesta, sillä vedonlyönti tuo tunnetusti runsaasti lisäjännitystä kisoihin. Mitä lähemmäksi suuria hiihtokisoja kuten MM-kisoja tai talviolympialaisia päästään, sitä enemmän hiihdon vedonlyöntikohteita tulee saataville etenkin ulkomaisten vedonlyöntisivustojen ja netticasinoiden kohdelistoille. Vuoden 2022 Pekingin talviolympialaiset tulevat tuomaan vedonvälittäjien ja kasinoiden valikoimaan entistä monipuolisemmin kohteita, joista lyödä vetoa ja mobiilisivustoilla vetoa voi lyödä jopa samalla kun katsot olympialaisia livenä, olit sitten paikan päällä Pekingissä tai omassa kotikatsomossa.